Kisaparin Terhi Kivinevan ja Riikka Jalosen merkinnät kisamatkasta. Sataedun 2. vuoden lähihoitajaopiskelijat kisasivat finaalipaikoista Lahdessa 31 kisaparin kanssa, joista neljä kilpaparia pääsi finaaliin. Sataedun tytöt Terhi ja Riikka suorituivat erinomaisesti 5. sijalle. Semifinaalissa oli mukana myös edustus Kankaanpään yksiköstä: Katriina Koivunen ja Emmi Ritakorpi.
18. tammikuuta 2012: matkustuspäivä
Tunnollisina opiskelijoina vietimme ensin päivää opinahjossamme. Kisajännitys kuitenkin heikensi opiskelumotiiviamme, ja jo ennen kahta päätimme tallustaa juna-asemalle. Kolme kokonaista tuntia ja kaksi vaihtoa (jälkimmäisellä vaihdolla oli peli sekunneista kiinni) myöhemmin saavuimme rättiväsyneinä Lahteen.
Kun huone Scandicista oli katsastettu, oli hesemätön vuoro. Loppuilta kului median avustuksella. Kisajännitys heittelehti matkan varrella; samaan aikaan emme kuitenkaan jännittäneet. Ties mihin se olisi johtanut. Kenties kisavalmentajamme Outin laulamaan tuutulauluun ja äidilliseen hoivaan.
19. tammikuuta 2012: kisapäivä
Herätys 5:30. Yö pyöritty ja hyöritty, jännitetty ja odotettu. Lohtuna loistelias hotelliaamiainen, josta pääsimme nauttimaan jo ennen seitsemää. Aamiaisella tapasimme myös SATAEDU Kankaanpään kisaajat. Matka kisapaikalle starttasi puoli kahdeksalta.
Kisapaikalla ilmoittauduimme ja meistä tuli kisapari numero 18. Saimme myös tietää kisa-aikataulun; oma 45 minuuttisemme parrasvaloissa olisi edessä yhdeltätoista. Arvotavarat meiltä evakoitiin turvaan - eli sinne meni kännykkä ja iPad, mikä aiheutti toisille suurta tuskaa.
Alkuinfon saatuamme erosimme valmennusjoukoista. Saimme mukaamme tutor-opiskelijan, joka valvoi ja neuvoi meitä ennen omaa kisasuoritusta. Odottaessamme tutustuimme Savonlinnan kisapariin, joiden kanssa vaihdoimme opiskelukokemuksia.
Varsinaisessa kisatilanteessa astelimme luokkaan, jossa oli yleisöä, tuomarit ja muu henkilökunta. Esittäydyttyämme, asetuimme istumaan pöydän ääreen ja saimme paperin, jossa kerrottiin ensimmäisestä tehtävästä.
Ensimmäinen tehtävä:
Suunnitelkaa teille näytettävän videon perusteella kertaluontoinen ohjaustilanne hoivakodin henkilökunnalle. Erityistä huomiota tulee kiinnittää alaselkää rasittaviin toimintoihin. Videolla oli yleisiä ergonomia-, turvallisuus- ja ravinnevirheitä, joihin meidän tuli kiinnittää huomiomme. Huomiokohdat olivat helposti havaittavissa, mutta yhtenäisen koulutusmateriaalin kokoaminen oli hankalampaa. Tehtävän tekoon oli aikaa 20 minuuttia. Saimme tästä tehtävästä koko kisan parhaan tuloksen!
Toinen tehtävä:
Olette päiväkodissa töissä. Lapset ovat lähdössä kotiin, ja te seisotte eteisessä heitä pukemassa. Viisivuotiaan Paavon vanhemmat tulevat hakemaan pojan kotiin. Toinen vanhemmista haluaa keskustella lapsen ravinnosta, unirytmistä sekä eräästä arkaluontoisesta asiasta - Paavon kaveri on kertonut, että hänen vanhempansa juovat kotona kaljaa.
Suunnitteluajan jälkeen kilpailualueelle asteli vanhempaa esittävä henkilö, joka kyseli muutamia kysymyksiä. "Miten lapsen saa nukkumaan illalla, miksi lapsen pitää nukkua päiväunia?" "Mikä on lautasmalli, mitä ravinteita lapsi tarvitsee?" Näiden kysymyksien jälkeen vanhempi kertoi Pekka-pojan vanhemmista, joiden elin- ja kasvatustapoja hän epäili. Vastasimme ammatillisten periaatteiden mukaan, tosin muista ryhmistä poiketen emme vedonneet vaitiolovelvollisuuteemme, vaan tyydyimme toteamaan asian vakavuuden ja selvittämisen tarpeellisuuden.
Kisassa oli mukana yhteensä 31 kisaparia, mukana muutama miespuolinenkin. Sijoituimme kuudenneksi yhteispistein viidennen sijan kanssa. Järjestys ratkaistiin etukäteen sovittujen painotusalueiden pisteytyksen mukaan. Huhtikuussa Jyväskylässä järjestettävään finaaliin pääsee neljä parasta paria.
Sananen kisavalmennuksesta
Opiskelujen aikana hankittu tietotaito toimi pohjana valmennukselle, joten keskityimme lähinnä psyykkiseen valmistautumiseen ja kisakäytäntöjen oppimiseen. Ratkaisu olikin oikea, sillä kisoissa suuri painotus on parin keskinäisellä kanssakäymisellä ja silkan maalaisjärjen omaamisella.
Suuret kiitokset valmentaja Outi Puolanteelle, oppilaitoksellemme ja muille tukijoukoille!
Fiilikset on tosi hyvät, vaikkei finaaliin päästykään! Kotimatka on vielä pitkä ja päivä on ollut raskas, mutta luojalle kiitos tällaisia kilpailuja on olemassa! Ihana kokemus!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti